Työn merkitys motivoi nuorisotyönohjaajia toimimaan lasten ja nuorten kanssa
”Maskussa on hyvä tehdä nuorisotyötä, sillä täällä nuoria arvostetaan ja meillä on hyvät tilat työn tekemiseen.” Näin tuumaavat seurakunnan nuorisotyönohjaajat Juha Evilampi ja Hanna Hyvönen.
Maskun pappilassa on juuri juhlittu kymppisynttäreitä. Kysymyksessä ei ole 10-vuotiaiden kunniaksi järjestetty syntymäpäiväjuhla, vaan nuorisotyössä on juhlittu omaa tilaa. 10 vuotta sitten Maskun pappilasta tuli aivan erityisesti nuorten kokoontumispaikka. Nuoret toimivat aktiivisesti tilan saamiseksi. Juhlassa esitettiin tähän teemaan liittyvä näytelmä, jonka silloin nuorena vaikuttajana toiminut, nykyisin rippikoulunopettajana Maskussa kesätöitä tekevä Anni Saari oli kirjoittanut.
Oman tilan mahdollisuudet ja edut ovat kokeneet myös pitkään Maskun seurakunnassa työskennelleet nuorisotyönohjaajat Juha Evilampi ja Hanna Hyvönen. Parinkolmen vuoden päästä heille molemmille tulee täyteen 20 vuotta Maskun seurakunnan palveluksessa.
”Seurakunnassamme on hyvät resurssit nuorisotyöhön”, toteaa Juha. ”Pappilan tilojen lisäksi on tärkeää, että saamme järjestää leirejä ja tapahtumia. Kun yksi viroista on täyttämättä, olemme saaneet palkata leirityöhön ohjaajia”, jatkaa Hanna.
Kumpikin on sitä mieltä, että nuorisotyöhön panostaminen kertoo nuorten arvostuksesta Maskun seurakunnassa. ”Myös nuorten tekemälle työlle annetaan arvostusta, kun kerho-ohjaajille ja isosille maksetaan palkkio heidän työpanoksestaan.”
”Meillä nuoret ovat kasvaneet tietoisiksi siitä, että he voivat vaikuttaa asioihin”, Hanna sanoo. ”Vuodesta 2011 asti seurakunnassamme on ollut vaikuttajaryhmä, vaikkei sellaisia oltu vielä virallisesti keksittykään. Nuoret ovat myös ylpeitä siitä, mitä on tehty.” Nuorten käsialaa on mm. Mannerlahden frisbeegolf-rata. 2024 Mannerlahdessa järjestettiin nuorten suunnittelema ja toteuttama vaikuttajaleiri, joka teki leiristä hiippakunnallisen perinteen. Viimeisimpinä vaikuttamistoimina on Nuorten ääni -valitsijaryhmän perustaminen 2026 seurakuntavaaleihin sekä jatkossa nuorten läsnä- ja puheoikeuden saaminen seurakunnan päätöksentekoon.
Leirimuotoiselle rippikoululle on edelleen kova kysyntä
Pappilan lisäksi tärkeä paikka nuorille on Mannerlahden leirikeskus, jossa vuosittain järjestetään viisi rippileiriä, isoskoulutusleiri ja nuorten joululeiri. Tänä vuonna leiriyhteistyötä on tehty Raision seurakunnan kanssa. Toinen leireistä on järjestetty Raision leirikeskuksessa Viherlahdessa ja toinen järjestetään marraskuussa Mannerlahdessa.
”Väittäisin, että leirielämys on rippikoululaisille tärkeämpi kuin itse rippikoulun suorittaminen”, Hanna sanoo. Hän vastaa rippikoulutyön aikataulujen suunnittelusta ja ottaa parhaillaan vastaan ensi vuoden ripari-ilmoittautumisia. ”Koska leirikeskus on näin lähellä, ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty yöpymään leirillä, voivat yöpyä kotona. Näin nämäkin nuoret saavat leirikokemuksen.”
Isosten panos leirityössä ja varhaisnuorten kerhojen ohjaamisessa varustaa tulevaisuuteen
”Sanon aina, että isoskoulutukseen kannattaa tulla, vaikka ei haluaisikaan isoseksi. Koulutuksessa saa oppia toimimaan ihmisten kanssa. Tästä on hyötyä, jos nuori miettii suuntautuvansa alalle, jossa toimitaan ihmisten kanssa”, Juha kertoo.
Isoskoulutuksen perusaiheisiin kuuluu ryhmänohjaaminen, ryhmädynamiikka, pelit ja leikit sekä musiikki. Lisäksi harjoitellaan Raamatun käyttöä ja tuntemusta, sillä leireillä isosten tehtäviin kuuluu raamisryhmien ja hartauksien pitämistä.
Maskun seurakunnan isoskoulutus on kuuluisa laadustaan ja siitä, kuinka isosille annetaan vastuuta. ”Saan usein kuulla hämmästyneitä kommentteja siitä, miten paljon meidän isoset osaa”, Juha sanoo. ”Meidän isosilla työmoraali ja motivaatio on hyvä ja tämä malli periytyy ikäryhmältä toiselle”, Hanna iloitsee.
Isoskoulutuksessa korostetaan sitä, kuinka kaikkia leiriläisiä tulee kohdella tasavertaisesti.
Isoskoulutuksessa korostetaan sitä, kuinka kaikkia leiriläisiä tulee kohdella tasavertaisesti. ”On mahtavaa kuulla, kuinka isoskoulutukseen tulijoilta tulee palautetta siitä, kuinka he riparilaisina kokivat, että leirillä otettiin kaikki tasavertaisesti huomioon”, tuumaa Juha.
Kouluyhteistyössä tarjotaan tekemistä jokaiselle peruskoulun ikäluokalle
Maskun seurakunnalla ja kunnalla on sopimus kouluyhteistyöstä. ”Seurakunta on mukana jokaisella vuosiasteella opetussuunnitelmaa tukevin toiminnallisin sisällöin”, Hanna kertoo. Esimerkiksi kakkosluokkalaisille järjestetään ja seiskaluokkalaisille Hemminki Maskulainen -päivä osana kulttuurikasvatusohjelmaa. Tärkeitä yhteistyössä tehtäviä toimintoja ovat ryhmäytyspäivät kolmosluokkalaisille Mannerlahdessa ja seiskaluokkalaisille Maskun pappilan ympäristössä. Nämä toteutuvat tiiviissä yhteistyössä kuraattorien, koulunuorisotyön sekä tukioppilaiden kanssa.
Näiden ja nuorten vetämien kerhojen lisäksi alakoululaisille on tarjolla leirejä. Joka vuosi järjestetään Mannerlahdessa viisi yön yli leiriä ja näiden lisäksi pienten leiripäivä. Leireillä on tyypillisesti jokin teema. ”Vesi-aiheisella leirillä tutkittiin mikroskoopilla vettä ja osallistujat saivat koristella omat juomapullot. Kasteesta ja elävästä vedestä tuolla leirillä tietenkin puhuttiin”, Hanna kertoo.
”Joka kolmas vuosi meillä on Lemussa yökirkko 4–7-luokkalaisille. Tänä vuonna siellä mm. pelasimme, leikimme, grillasimme vaahtokarkkeja ja nikkaroimme taulun, jonka nauloista muodostuu sydän. Kirkossa pidetyn iltahartauden jälkeen asetuimme nukkumaan kirkon käytäville ja seuraavana aamuna heräsimme pitämään lasten valmistelemia kirkonmenoja kirkkoon tulijoille.”
Nuorisotyössä saa seurata kasvutarinoita
Maskulaiseen toimintatapaan pappilan 10-vuotissynttäreitä suunniteltiin nuorten toiveista. Työntekijöiden mielessä olleet historiikit ja vakavahenkisemmät ohjelmat jätettiin pois ja tilalle keksittiin hauskaa tekemistä, sillä synttäreiden kuuluu olla hauska juhla ja ohjelman kuuluu olla sen mukaista. Aikuisten mielessä ei edes käynyt onginnan järjestäminen. ”Sinne oli koko ajan jonoa”, Juha nauraa. ”Nuorimmat juhlijoista olivat seiskaluokkalaisia ja vanhimmat olivat jo kolmikymppisiä omat muksut mukanaan.”
Pitkään Maskussa työskennelleet Juha ja Hanna ovat saaneet nähdä työnsä hedelmiä. ”Riparilla tulee vastaan samoja naamoja, jotka ovat tulleet tutuksi jo alakouluikäisenä”, Juha toteaa. Hän kuvailee huikeita kasvutarinoita nuorista, jotka eivät aluksi uskaltaneet tulla rippikouluun, tai ovat siellä yksin eikä puhu kenellekään. ”Ja muutaman vuoden päästä nämä nuoret voivat vetää hienosti isostehtäviä!”
”Tässä työssä jaksaa, kun kokee, että sillä, mitä tehdään ja missä ja miten ollaan, on merkitystä lapsille tai nuorille”, Hanna sanoo. ”Me ollaan Jumalan toimijoina tässä työssä, ja voidaan omalla työllämme tuoda esille sitä, miten Jumalakin haluaa meitä jokaista kutsua luokseen.”
Tiesitkö, että…
- tänä syksynä on alkanut 9 varhaisnuorille (eskari-6. luokkalaisille) suunnattua kerhoa, joita vetävät 13 kerhonohjaajakoulutuksen käynyttä nuorta
- kerhoa ohjatessaan nuoret saavat erinomaisia valmiuksia ryhmänohjaamisesta sekä ylipäätään ihmissuhdetyössä toimimiseen
- moni kerhonohjaajista on itsekin käynyt lapsena kerhossa
- kerhoja on monenlaisia kokki- ja rakentelukerhoista taikurikerhoon
- kerhot ovat osallistujille ilmaisia
