Rippikoulu
Rippikoulu on paikka, jossa voit pohtia elämän suuria kysymyksiä, kuten uskoa, toivoa ja rakkautta.
Se on matka, jolla saat etsiä omaa tapaasi olla kristitty osana maailmanlaajuista kirkkoa.
Olet lämpimästi tervetullut juuri sellaisena kuin olet!
Tervetuloa rippikouluun!
VUODEN 2027 RIPPIKOULUT on nyt julkaistu.
Vuonna 2012 syntyneille jaetaan ripariesitteet Hemmingin koululla ma 14.9. pidettävien ripari-infojen yhteydessä sekä loput kutsut postitetaan. ILMOITTAUTUMINEN tapahtuu 28.9.-11.10. välisenä aikana nettilomakkeella ja ryhmävalinnat saa tietää lokakuun loppuun mennessä.
Lisätiedot nuorisotyönohjaaja Hanna Hyvönen 044-7225430 / hanna.hyvonen@evl.fi
Maskun seurakunnan rippikoulut alkavat marras–joulukuussa ja jatkuvat kesän konfirmaatioihin saakka. Tuona aikana pääset mukaan monenlaiseen seurakunnan toimintaan.
Rippikoulussa
- tutustumme kirkkoon ja sen perinteisiin
- laulamme ja rukoilemme yhdessä
- luemme ja pohdimme Raamattua
- keskustelemme uskosta ja elämästä
- vietämme aikaa yhdessä ja pidämme hauskaa
Rippikoulussa ilo kuuluu asiaan – ja yhdessä tekeminen tekee matkasta merkityksellisen.
Rippikoulun aikajana
Rippikoulu kestää kaikkiaan noin puoli vuotta. Rippikoulun aikana osallistutaan seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Teemapäivät, jumalanpalvelukset ja nuorten toiminta, leiri ja konfirmaatiojuhla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Saat aikataulun ja tarkemmat ohjeet rippikoulun alkaessa.
Ilmoittautuminen
Maskun seurakunnan rippikouluun ilmoittaudutaan nettilomakkeella lokakuun alussa. Hemmingin koululla pidetään syyskuussa ripari-infot 8-luokkalaisille. Samassa yhteydessä kaikille jaetaan ripariesite.
Tutustutaan!
Rippikoulu alkaa riparistartilla marras-joulukuussa, jossa saat rippiraamatun ja oman ryhmäsi aikataulun sekä tapaat ohjaajat ja muut nuoret. Vanhemmille on oma infotilaisuutensa kevätkaudella ennen ensimmäistä leirijaksoa.
Ennen rippileiriä
Osallistutaan jumalanpalveluksiin, teemapäiviin ja nuorten toimintaan oman rippikouluryhmän kanssa yhdessä. Ensimmäisten tapaamisten yhteydessä on ehtoollisopetus, jonka jälkeen voidaan jo rippikoulun aikana osallistua ryhmänä ehtoolliselle. Yhdessä myös suunnitellaan ja toteutetaan yksi jumalanpalvelus.
Leiri
Rippikoulun tunnetuin ja odotetuin osa on rippileiri. Maskussa leirit ovat Mannerlahdessa joko kahdessa osassa tai 7 leiripäivän mittaisena. Intensiivijakson voi halutessaan suorittaa myös päivärippikouluna kotona yöpyen.
Mannerlahti
Konfirmaatio ja rippijuhlat
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon ja rippijuhliin! Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla, jossa pukeudutaan valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Konfirmaatiomessu on jumalanpalvelus, jossa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden. Kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Lue lisää rippijuhlasta
Rippikoulun jälkeen
Nuori on tervetullut mukaan seurakunnan nuorten toimintaan: nuorteniltoihin, leireille, tapahtumiin, isostoimintaan sekä nuorten vaikuttajaryhmään!
Toimintaa nuorilleYleistä tietoa rippikoulusta
Millainen rippikoulu voi olla?
Rippikoulun voi käydä eri tavoilla: leirillä tai päivärippikouluna. Myös yksityisrippikoulu on mahdollisuus, josta voi rohkeasti tiedustella.
Yleisin tapa on leiririppikoulu. Vaihtoehdot eroavat seurakunnittain: voi olla tarjolla mm. vaellus-, laskettelu-, purjehdus-, musiikki-, urheilu- ja ympäristöaiheisia ripareita. Maskussa vaihtoehdot eroavat siinä, onko leiri yhtäjaksoisesti 7vrk vai kahtena erillisenä leirijaksona.
Leiripäivinä tehdään paljon erilaisia asioita yhdessä. Iltaisinkin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.
Rippikoulussa on mukana pappi, nuorisotyönohjaaja ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia.
Myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.
Milloin rippikoulu käydään ja kuka voi osallistua?
Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.
Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.
Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.
Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.
Rippikouluun ilmoittautuminen
Maskussa rippikouluun ilmoittaudutaan lokakuun alussa. Ilmoittautuminen ei ole kilpajuoksu, vaan lomake on auki kahden viikon ajan ja ryhmävalinnat tehdään vasta ilmoittautumisajan päätyttyä. Oman ryhmänsä saa tietää lokakuun loppuun mennessä.
Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Mitä rippikoulusta saa?
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:
- toimia kastettavan lapsen kummina
- asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
- voi mennä kirkossa naimisiin( tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
- osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
Rippijuhla on nuoren oma juhla
Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Jokaisella on oikeus käydä rippikoulu
Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.
Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille.
Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmäripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.
Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä rippikouluista vastaavaan nuorisotyönohjaajaan. Etsitään yhdessä paras tapa käydä rippikoulu.
Pitääkö opetella jotakin ulkoa?
Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.
Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.
Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:
- Uskontunnustus
- Isä meidän -rukous
- Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
- Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)
- Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
- Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Turvallinen ja monipuolinen hengellisyys rippikoulussa
Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.
Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.
Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.
Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.
Myös musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.
Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.
