Seurakuntien vaikuttajanuorten keskusteluissa korostui huoli seurakuntasuhteen katkeamisesta
”Tule kehittämään Arkkihiippakunnan nuorten toimintaa ja verkostoitumaan uusien ihmisten kanssa.” Näillä sanoilla Maskun seurakunnan nuorten vaikuttajien tiimi kutsui hiippakunnan vaikuttajanuoria edustajapäiville, jotka pidettiin 2.-3.11.2024 Mannerlahden leirikeskuksessa Maskussa.
”Odotamme hyvää sykkimistä”, kertoi Eetu Orava, yksi tapahtuman suunnittelijoista lauantaiaamuna, kun kaikki 28 nuorta olivat saapuneet Mannerlahteen.
Tiia-Maria Kielo, tapahtuman suunnittelutyöryhmästä, odotti viikonlopulta hyvää ja rakentavaa keskustelua. Maskun tiimiläisten ideoimassa ohjelmassa keskeistä oli työpajatyöskentely. Niissä pohdittiin kirkon tulevaisuutta nuorten näkökulmasta.
”Tavoitteena on saada aikaiseksi raportti, jonka luovutamme tuomiokapitulille. Pyydämme myös, että siihen saataisiin heiltä myös vastaus.”
Nuorten ja nuorten aikuisten toiminnan resurssit keskusteluttivat nuoria
Keskustelu oli vilkasta, iloista ja välillä sopivan kiivasta. Työskentelyistä nousi esille seurakunnan toiminnan kannalta tärkeitä näkökulmia, eikä rakentavia kehittämisehdotuksiakaan puuttunut. Varsinaisten purkukeskustelujen jälkeenkään keskustelu ei aina lakannut, vaan jatkui tauoillakin.
Työpajojen purkutilanteessa tuli esiin nuorten huoli nuorten toiminnan vähenemisestä seurakunnissa. ”Haluamme nuorteniltoja sinne, missä niitä ei ole. Rippikoulun käyneiden on hankala kiinnittyä seurakuntaan, jos toimintana on vain isoskoulutus”, totesi Eelis Erkkilä Kankaanpään seurakunnasta.
Noormarkun seurakunnan nuoret Viivi Kaaresmaa ja Iida Kartastenpää kertoivat, että ensi vuoden alusta heidän seurakunnassaan ei ole ollenkaan nuorisotyöntekijää.
Myös vapaaehtoisuuden mahdollisuuksia tuotiin esille. ”Meille voidaan antaa avaimet ja tila, jossa voimme itse järjestää toimintaa”, kertoi Maskun seurakunnan Tiia Nurmi oman ryhmänsä keskustelusta.
Edustajapäivien osallistujat kyselivät myös, onko seurakunnilla mitään nuorille aikuisille suunnattua toimintaa. ”Koen olevani se väliinputoaja, jonka ikäryhmälle seurakunta ei tarjoa varsinaisesti mitään”, totesi päivien suunnittelijana toiminut, tänä vuonna 30-vuotta täyttänyt Henna Leime.
Martta Uusitorppa Raumalta jatkaa: ”Isosiän ohittaneen on vaikea hoitaa omaa hengellistä elämäänsä, jos omanikäisille ei ole toimintaa.” Vellu Laakso puolestaan toi esille sen, kuinka Raision seurakunnassa on osattu vastata tähän tarpeeseen.
Uskossa pysymiseen vaikuttavat ne kanssaihmiset, jotka uskovat.
Viivi Kaaresmaa Noormarkun seurakunnasta
”Opiskelukaupunkien seurakuntien olisi hyvä mainostaa omaa toimintaansa ja kutsua siihen mukaan”, toivoi Emma Pelkonen Säkylästä. ”Kun suhde seurakuntaan ei katkea, on helpompi tulla sitten perheellisenä mukaan toimintaan.”
Seurakuntayhteistyöstä resursseja nuorten toimintaan
Nuoret tunnistivat huolen taloudesta ja ehdottivatkin, että nuorten toimintaa voitaisiin järjestää yhteistyössä seurakuntien kesken. Konkreettisena ehdotuksena tuli mm. liikkuvat nuorten illat ja pienten seurakuntien riparien järjestäminen yhteistyössä.
”Mulle riittäisi, että muiden nuorten aikuisten kanssa pääsisi hengaamaan porukalle”, toteaa Riku Länsikallio Liedon seurakunnasta, kun mietittiin, ettei kaikkeen toimintaan panostamisen tarvitse olla suurta.
Nuoret olivat yksimielisiä siitä, että kiinteistöomaisuudesta luopuminen tai sen vuokraaminen on kannattavampaa kuin työntekijöistä luopuminen. ”Työntekijän on hyvä olla mukana, koska heille voi puhua luottamuksellisesti”, sanoi Iida Kartastenpää Noormarkusta. Toisaalta myös tuotiin esille vapaaehtoistyöntekijöiden hyödyntäminen työntekijöiden rinnalla.
Työpajan yhteenvedossa korostettiin, kuinka nuorten pitäisi olla kiinnostuneita seurakunnan taloudesta ja sen vaikutuksesta toimintaan.
Hyvä toiminta pitää kirkollisveronmaksajat kirkossa.
Hugo Veijonaho Pyhärannan seurakunnasta
Nuorten ääni kuuluviin päätöksenteossa
”Nuoret haluaa vaikuttaa, mutta ne eivät vielä tiedä sitä”, sanoi Vellu Laakso Raisiosta. ”Kun nuoret saadaan hoksaamaan, miten paljon ja mihin Suomen suurin kirkko käyttää rahaa, voisi herätä kiinnostus siitä päättämiseen.
Nuoria toivottiin yksituumaisesti lisää mukaan päätöksentekoon, mutta toisaalta nuorten omia kiintiöitä ei kannatettu, vaan ennemminkin omasta motivaatiosta nousevaa vaikuttamista.
Nuoret toivovat, että heidän kommenttejaan ja kannanottojaan oikeasti kuunnellaan. ”Joskus tuntuu, että vanhoja patuja kiinnostaa vain oma mielipide ja se, miten asiat on aina ennen tehty”, totesi Meri Raukunen Maskun seurakunnan vaikuttajanuorista.
Yhteistyö nuorten ja päättäjien välillä voisi lisätä se, että nuorille kerrotaan päätettävistä asioista ja herätetään heidän kiinnostuksensa vaikuttamiseen. Nuorten saaminen mukaan vaikuttajatoimintaan ei ole helppoa. Kasvokkain tai sosiaalisessa mediassa mainostaminen ei välttämättä riitä. ”On tärkeää kertoa, mitä vaikuttajatoiminnassa oikeasti tehdään”, muistutti Eelis Erkkilä Kankaanpään seurakunnasta.
Me tehtiin seurakuntavaaleihin neljän nuorten lista, josta saatiin ehdokkaita läpi.
Liedon kirkkovaltuuston varavaltuutettu Riku Länsikallio
Nuorten raportti ojennettiin tuomiokapitulille
Päivät päättyivät paneelikeskusteluun, johon nuoret olivat itse laatineet kysymyksiä. Paneelikeskustelussa olivat Pauliinan lisäksi mukana osallisuussuunnittelija Johanna Nyman Lasten ja nuorten keskuksesta, pastori Iina Matikainen Maskun seurakunnasta sekä vaikuttajanuori Emma Pelkonen, joka toimii myös Nuorten tulevaisuus seminaarin Semma-tiimin jäsenenä.
Paikalle keskustelua kuulemaan oli kutsuttu myös Maskun seurakunnan kirkkoherra Jouko Henttinen sekä kirkkovaltuutettuja.
Paikalla ollut valtuutettu Tuulikki Karru päätti nuorena, että kun hän on itse aikuinen ja valtuutettu, hän ottaa kutsun vastaan nuorten vaikuttajien tapahtumaan. ”Kun olin itse nuori, kukaan päättäjistä ei tullut meitä kuulemaan.”
Arkkihiippakunnan nuorten vaikuttajien edustajapäivät pidettiin 2.-3.11.2024 Mannerlahden leirikeskuksessa Maskussa.
Paikalla oli 28 nuorta Arkkihiippakunnan 9 seurakunnasta.
Edustajapäiviä valmisteli Maskun nuorten vaikuttajaryhmä NuKu, vastuutiiminä: Tiia-Maria Kielo, Henna Leime ja Eetu Orava.
