Rukouksen aika on joka hetkessä ja tilanteessa
Askaisten kirkossa kävijä pääsee kesällä tutustumaan kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen lisäksi Kaija Elon ja Aino Kivisaaren taiteeseen.
Kaija Elon akvarellitöistä kumpuaa rukous
”Elämme aikaa, jolloin moni on huomannut rukoilevansa, vaikka ei ole sitä aiemmin tavannut tehdä”, toteaa Kaija ja jatkaa, kuinka messurukoukset ja iltarukoukset ovat hänelle tärkeitä, mutta rukouksen aika ei ole varattu vain niihin. ”Rukoushuokaukset ja kiitokset voivat lähteä meidän sisältämme, ihan arkiaskareiden keskellä tai autolla ajaessa.” Kaijan Askaisten kirkon kesänäyttelyyn valitsemissaan töissä yhtenä tärkeänä sanomana onkin rukous ja sen merkitys.
Valoristeys -nimisessä teoksessa oleva kirkko- ja risteysnäkymä avautuu taiteilijan oman kodin ikkunasta. ”Jokainen kirkko on muistutus rukouksesta: yhteydestä ylös Jumalan luo.” Taulussa risteys näyttäytyy ristinä; paikkana, jossa sukupolvesta toisiin elämä on sykkinyt erilaisin tien ja liikennevälineillä kirkon ympärillä tai kirkkoon käyden.
Tänä keväänä tehdyssä Jäiden lähtö -teoksessa vanhempi istuu lapsensa kanssa ikiaikaisella kalliolla. Merelle katsottaessa avovettä jo näkyy, ja uusi kevät on alkamassa. ”Suuri vuosittainen ilo on kokemus kylmän voiman murtumisesta ja lämmön voittamisesta. Myös elämässä voi olla aikoja, jolloin jäät lähtevät ja sulavat.” Tämä kertoo Kaijan mukaan siitä, kuinka rukoukset kantavat ja niihin vastataan. Joskus myös niin kuin, kuin itse toivoo, ja aina uutta kohti kuljettaen. Teoksen Kaija halusi ripustaa niin, että siinä olevien ihmisten katseet suuntaavat kirkossa kohti alttaria.
”Olen kirkossa kuin kotonani.”
Kanttorien tyttärenä Kaijan lapsuuden kirkonpenkki sijaitsi aina urkuparvella. Hän kertoo, kuinka hänen mielensä täyttyy musiikista hiljaisessakin kirkossa. Kaijan toinen läheinen näkökulma kirkkoon nousee tietenkin visuaalisuudesta. ”Varsinkin vanhoissa kirkoissa on runsaasti ihmeteltävää, ihailtavaa ja ajatuksia herättävää.”
Kaija on työurallaan maalannut, piirtänyt, suunnitellut kirkkotekstiilejä ja kuvittanut kirjoja sekä opettanut taidetta. ”Opiskelin suoraan kuvataiteilijaksi ja halusin tehdä sitä päätehtävänäni.”
Kaija kertoo, kuinka hänen äitinsä suvussa kuvataide menee sukupolvesta toiselle. Hänen Ateneumissa opiskellut isoisänsä teki kuitenkin työtä kansakoulunopettajana, kun oli iso perhe ja vastuuta muista sukulaisista. Siinä samalla hän maalasi ja mm. restauroi Kuopion seudulla alttaritauluja. Kaijan kanttoriäiti kävi Turun piirustuskoulun perheen muutettua Turkuun 1960. Hän maalasi ja teki mm. muotokuvareliefejä työnsä ohella vuosikymmenien ajan. Myös Kaijan omien lasten ja lastenlasten elämässä taiteen eri alueet ovat vahvasti läsnä.
Tiimalasissa virtaa hetki ja ikuisuus
Askaisten kirkon saarnatuolin ja tiimalasin viereen Kaija halusi sijoittaa teoksensa Hetki ja ikuisuus. ”Tiimalasissa voi nähdä elämän viimeiset kiteet laskeutumassa alas. Tai sitten taulussa voi nähdä värikkäänä elämän erilaiset hetket, joista kerran, aikamme täyttyessä, voimme olla kiitollisia.” Rukouksen aika -kesänäyttelyssä on mahdollisuus elää hetkessä ja kokea Jumalan läsnäolo ja puhuttelu niin kirkkoympäristön kuin taiteenkin kautta. Vanhojen holvien suojassa lausuttu rukous kaikuu kauas kuuluttaen toivoa ja luottamusta, jossa saamme elää tässä ajassa, ja joiden saattelemana saamme kurottautua myös elämään ajan tuolle puolen.
Askaisten kirkko on auki tiekirkkona 22.6.-9.8.2026 päivittäin klo 12–17. Kesänäyttely on avoinna samaan aikaan. Näyttelyssä olevat teokset ovat myös myynnissä. Lisätietoa niistä saat kirkon oppailta.
