Pisto pistolta kohti pääsiäistä
Maskun seurakunta on tilannut tekstiilitaiteilija Silja van der Meeriltä alttaritekstiilit Mannerlahden leirikeskuksen leirialttaria varten.
Inspiraatiota luonnosta ja lauluista
”Yhdistän kuulemani asiat kuviin ja musiikkiin.” Silja kuvaa, kuinka ideat hänen tekstiileihinsä tulevat niin asiakkaiden toiveista kuin myös prosessina, jossa kulttuuri ja koettu tulevat näkyviin. Musiikilla ja luonnossa kulkemisella on ideoiden syntymisessä Siljalle vahva rooli. Kirkkotekstiilien kuvissa Silja tyypillisesti käyttää luontoa. ”Myös joitakin musiikkikappaleita niistä on tunnistettavissa, vaikkei musiikin vaikutus aina ole kovin suoraviivainen.”
Mannerlahteen Silja suunnittelee alttarivaatteita, jotka voidaan pukea puisen laatikon päälle. Laatikko toimii myös vaatteiden säilytyspaikkana. Tätä kokonaisuutta on sitten helppo siirrellä paikasta toiseen. ”Minulla on ollut pitkä haave, että saan tehdä leirikeskussetin, joka ei sitoudu tilaan samalla tavoin kuin kirkkoihin tehdyt tekstiilit.”
Ensi kesänä rippikouluissa alttaritekstiilit eivät tule olemaan vain esteettinen koriste, vaan niistä opiskellaan kirkkovuotta, kristillistä symboliikkaa ja Raamatun kertomuksia. ”Kuvissa tulee olemaan tarttumapintaa siihen, mitä leireillä puhutaan.” Alttarivaatteiden luonnoksissa on nähtävissä mm. kastehelmiä tai ehtoolliseen liittyvä saviruukku.
Teokset eivät tule olemaan kertakokemalla kuluneita tai selitettyjä, vaan niissä on aineksia monenlaisiin pohdintoihin. ”Tavoitteeni on, että kirkkotekstiili herättäisi aina tuttuunkin tilaan tullessa jonkin uuden ajatuksen, kun puhe tai lauletut virret yhdistyvät tekstiilissä olevaan kuvaan.”
Violetti
Maskun seurakunnan toiveena oli, että alttaritekstiileissä tulisi esille sakramentit: kaste ja ehtoollinen. Paastonajan violettiin silkkikankaaseen Silja tulee kirjomaan särkyneen viinikannun ja ehtoollisleivän.
”Säröt sopivat minusta hyvin paastonaikaan. Särkynyt saviruukku, epätäydellinen ihminen, saa tulla Jumalan luo pelastuksen aterian äärelle.”
Tämän tekstiilin viiniköynnös on saanut muotonsa Maskun hautausmaan aidan villiviinistä. ”Kun kerran kuljin siitä ohitse, se ei jättänyt rauhaan, vaan jäi mieleeni elämään.”
Vihreä
Kirkkotekstiilien arkisin ja useimmiten käytetty väri on vihreä. Toiveena suunnittelijalle oli, että vihreä tekstiili voisi kuvata elämää ja kasvua, seurakuntaa ja seurakuntayhteyttä sekä lähimmäisenrakkautta.
”Näistä toiveista mieleeni piirtyi Mannerlahden omenatarha. Siitä sai muotonsa elämänpuu. Sen runko on vahva tuki, johon voidaan nojata ja josta voidaan kasvaa.”
”Erisävyiset lehdet kuvaavat sitä, kuinka meitä on seurakunnassa moneksi. Punaisiin hedelmiin kirjon rakkauden ja yhteyden, jota alttaritekstiiliin toivottiin.”
Punainen
Punaiset tekstiilit ovat kirkossa esillä marttyyrien muistopyhinä ja helluntaina. Nuo pyhät harvoin sattuvat leirien ajoille, mutta leirien kulussa poiketaan kirkkovuodesta opetuksellisissa tarkoituksissa. Tarkoitus on, että rippikoulun aikana leirijumiksissa eletään niin joulu-, pääsiäis- kuin helluntaijaksoakin.
”Punaisissa tekstiileissä ruusun nuput ja aukeavat kukan alut edustavat liekkejä, joilla Raamatussa kuvataan Pyhän Hengen laskeutumista opetuslasten päälle. Ruusutarha on marttyyrien muistotarha.”
Toiveena oli, että punaisissa tekstiileissä olisi kyyhkynen. ”Mietin, että teenkö nousevan vai laskeutuvan kyyhkyn.” Tekstiiliin tulee laskeutuva kyyhky, koska Silja haluaa korostaa nimenomaan Pyhän Hengen laskeutumista ja sen vaikutusta meissä.
Musta
Kun lapsi- ja nuorisotyöntekijät toivat esille toiveita alttaritekstiileissä käytettävään kuvasymboliikkaan, ehdoton toive pitkäperjantain mustaan tekstiiliin oli, että siinä olisi risti. Muissa tekstiileissä ristiä ei ole, vaan alttarille on aina tarkoitus laittaa esille puinen risti tai krusifiksi.
Musta on itsessään surun väri. Silja haluaa kuvata tässä tekstiilissä ihmisten monenlaisia murheita eri väristen ja eri kokoisten kivien avulla.
”Nämä murheet ja kiven murikat voidaan tuoda ristin äärelle. Ristille johtaa kivinen polku, mutta kivet voi nähdä myös hautana. Piikkiköynnös symboloi kärsimystä.”
Valkoinen
Valkoiseen, kirkolliseen juhlan ja ilon väriin, toivottiin kirjottavaksi Pyhä Kolminaisuus. Tähän tekstiiliin pääsee myös kasteen sakramentti.
Kolminaisuus tulee tekstiilissä esille monella tapaa: apilan lehtinä ja kolmena kastehelmenä. ”Pyhä kolminaisuus uudistaa. Se on kuin apila ravitsee peltoja tai kaste, joka pesee puhtaaksi.”
Pääsiäisen sanoma ylösnousemuksesta on tässä tekstiilissä myös keskeinen. ”Valkoisessa tekstiilissä on nähtävissä kultaiset ylösnousemuksen säteet. Viljapelto puolestaan kuvaa maan päällä oleva seurakunta, joka huojuu tuulessa ja joka saa yllensä nuo ylösnousemuksen säteet.”
Kirkkotekstiilitaiteilija Silja van der Meer
Lisää Siljan töistä voit lukea Siljan kotisivuilta ja sometililtä.
